Historiaa ja tilannekuva 2025
Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustamisen käynnistivät vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin käyneet upseerit. Päätavoitteena oli kehittää sotatieteellisten julkaisujen ja esitelmien avulla puolustusta erityisesti omaperäisillä tutkimuksilla. Pääjulkaisu Tiede ja Ase (T&A) alkoi ilmestyä vuonna 1933. Se on lajissaan ainoa suomenkielinen JUFO-luokituksen[1] saanut sotatieteellinen sarja. Seuramme tuottaa myös Journal of Military Studies -verkkojulkaisun, joka on ainoa englanninkielinen JUFO-luokiteltu sotilasjulkaisu Suomessa.[2]
Seura on saavuttanut tunnustetun aseman akateemisesti koulutettujen upseerien ja sotatieteisiin liittyvien alojen tutkijoiden tieteellisenä yhdistyksenä. Seuran jäsenmäärä on vakiintunut noin 700 jäsenen tasolle. Viime vuosina toteutettuja kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa sotatieteisiin painottuvat Studia Militaria -tilaisuudet, maakuntaseminaarit ja podcast-julkaisut, Journal of Military Studies -julkaisusarjan (JMS) perustaminen[3] ja toiminnan käynnistäminen uudelleen 2020 sekä tiivistynyt yhteistyö etenkin Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kanssa.
Seuran tärkein yhteistyötaho on ollut Sotakorkeakoulu (SKK) ja vuonna 1993 perustettu Maanpuolustuskorkeakoulu. Puolustusvoimauudistus vuonna 2015 muutti sotatieteiden tutkimuskenttää muodostaen ”upseeritutkijoiden” yhteisöjä MPKK:lle, Puolustusvoimien Tutkimuslaitokseen, Puolustusvoimien Materiaalilaitokseen ja puolustushaarojen tutkimuskeskuksiin. Sotatieteiden alalla toimii lisäksi joukko itsenäisiä sotatieteellisiä yhdistyksiä, joiden keskinäistä rooli- tai vastuujakoa ei ole määritetty. Käytännössä SSTS toimii tiedekorkeakoulu MPKK:n epävirallisena tieteellisenä yhdistyksenä. SSTS on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseura.
Strategian laatimisen reunaehtoja
Sana sotatieteellinen määrittää seuran olemassaolon perustan. Tieteellisyys on lähtökohta, ja se on jatkossakin seuran toiminnan ytimessä. Se liittyy luontevimmin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan (TKI). Tieteellinen tieto muodostaa pohjan tutkimiselle ja kehittämiselle. Sota & tiede on yhdistelmä, joka on erottanut seuran muista Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseuroista. Sotatiede (sotatieteet) on yhä vaikuttava ja tehokas yhdyssana viestinnässä.
Strategian uudistustyön lähtökohdaksi kartoitettiin merkittävimmät seuran ulkopuoliset muutosvoimat: upseerikoulutuksen uudistus, Puolustusvoimien (PV) tutkimustoiminta, Venäjän laajennettu hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen Nato-jäsenyys. Seuran näkökulmasta keskeistä on määrittää sen asemoituminen voimakkaasti muuttuvassa sotatieteellisessä ympäristössä. Tästä syystä hallitus katsoi, että strategian päivittäminen on tarpeen.
Upseerikoulutuksen uudistus ja PV:n tutkimusyhteisöä koskevat muutokset vaikuttavat merkittävästi tiedekorkeakoulun TKI-toimintaan. Nämä muutokset puolestaan antavat mahdollisuuksia laajentaa MPKK:n ja seuran välistä yhteistoimintaa. Sen tulee rakentua toimivaan järjestelyyn, joka tukee seuran epävirallista asemaa MPKK:n tieteellisenä seurana. Uudistus antaa mahdollisuuksia laajentaa seuran toimintaa monilla tavoilla, kuten
- maisteri- ja tohtoriopintoihin liittyvän tutkimustyön ja tutkimusta tuottavan toiminnan sekä tutkijoiden näkyvyyden tukeminen (esim. julkaisufoorumit, apurahat, stipendit)
- tutkimusten ja selvitysten tukeminen ja niihin osallistuminen (tilaajana, jolloin rahoittajana esim. PLM, PV, Nato, EU, jäsenmaiden julkinen ja yksityinen sektori)
- käytännönläheisten, innovatiivisten, ei-vertaisarvioitujen julkaisujen ja muiden tuotteiden tukeminen joustavasti kynnyksellä (julkaisualustana esim. seuran nettisivut ja podcastit)
- opiskelijoiden verkottuminen PV:n sisällä sekä muiden yliopistojen yhteisöjen ja yhteistoimintaa jo harjoittavien tahojen kanssa (mm. Aalto, HY, JYU, TUNI, UTU, ULapland).
Suomen Nato-jäsenyys ja EU:n TKI-roolin vahvistuminen antavat mahdollisuuden laajentaa seuran yhteistyöverkostoa merkittävästi. Uusia tahoja ovat muun muassa Naton orgaaniset TKI-verkostot sekä Nato-maiden kansalliset ja monikansalliset TKI-verkostot. Nato-jäsenyys sekä tekee mahdolliseksi että velvoittaa osallistumaan tutkimukseen, jolla tuetaan erityisesti liittokunnan yhteistä operatiivista suunnittelua sekä suorituskykyjen kehittämistä. Seuramme kyky tukea ja hyödyntää tutkittua sotatieteellistä tutkimusta kohottaa kansallista profiiliamme osana unionia ja liittokuntaa. Suomen sotatieteellisen TKI-toiminnan kannalta on syytä varmistaa arktisen toimintaympäristön asettamien vaatimusten tutkiminen sekä Pohjolan oloihin soveltuvan TKI-työn jatkuminen – soveltuvin osin puolustusteollisuuden kanssa. Samalla liittokunnan jäsenyys laajentaa artikkelien kansallisten ja kansainvälisten kirjoittajien ja julkaisijoiden määrää. Tutkimuksessa alueellinen ja kansallinen näkökulma sekä olosuhteet säilyvät keskeisinä ja liittokuntaa hyödyttävinä lähtökohtina. Sotatieteellisellä tutkimuksella on suora yhteys puolustusteollisuuteen.
Seuran päivitetty tehtävä
Seuran syksyllä 2025 päivitettyjen sääntöjen 2. pykälä toteaa, että Seuran tarkoituksena on edistää ja tukea sotatieteellistä tutkimustyötä ja sotatieteiden harrastusta sekä seurata niiden kehitystä. Tarkoitustaan seura toteuttaa
· tukemalla sotatieteellistä tutkimusta
· julkaisemalla sotatieteellistä tutkimusta ja tekemällä mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti tutkimusta
· järjestämällä tarkoitusperiään edistäviä tilaisuuksia
· palkitsemalla sotatieteellisiä töitä
· suuntaamalla tutkimusta kulloinkin sotatieteiden ajankohtaisiin aiheisiin
· pitämällä yhteyttä sotatieteiden koti- ja ulkomaisiin tutkijoihin ja tutkijayhteisöihin.
Seura tavoitetilassa 2030
Vuoteen 2030 mennessä Suomen Sotatieteellinen Seura ry on vakiinnuttanut asemansa sotatieteitä harrastavan jäsenistönsä keskeisenä vuorovaikutusyhteisönä ja sotatieteellisten tuotteiden julkaisufoorumina. Tieteellisenä seurana sillä on keskeinen asema sotatieteiden harrastajien keskuudessa, ja yhteistoiminta muiden sotatieteitä lähellä olevien seurojen, yhdistysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa on tuloksellista. Seura keskittyy palvelemaan ensi sijassa kansallisia tarpeita, mutta käyttää hyödyksi lisääntyviä kansainvälisiä yhteyksiä. Monialaisuus ja poikkitieteellisyys kuuluvat edelleen seuran vahvuuksiin.
Tavoitetilassa seuran päätoimintoja ovat
- jäsenille tarjottavat mahdollisuudet saada tutkittua tietoa sotatieteistä ja niitä lähellä olevilta aloilta
- sotatieteelliseen tutkimukseen osallistuville tarjottavat palvelut, kuten jäsenyys seuran tutkimusyhteisössä, julkaisualustat (etenkin Tiede & Ase, JMS, podcastit) ja seuran järjestämät tapahtumat
- sotatieteellisen ja sitä lähellä olevan tutkimuksen ja kehittämisen taloudellinen tukeminen
- seuran rahoitusaseman vahvistaminen sotatieteellisen TKI- ja harrastustoiminnan tukemiseksi, toimintojen kehittämiseksi mm. uutta teknologiaa hyödyntäen sekä kohtuullisen korvauksen maksamiseksi seuralle tehdystä työstä
- sotatieteistä ammentavan lähde- ja asiantuntijaverkoston tarjoaminen viranomaisille, yrityksille ja medialle sekä kansalaisille, joka samalla on tutkijoille väylä ”julkiseen asiantuntijuuteen”.
Tavoitetilassa suuri osa sotatieteiden maistereista ja tohtoreista sekä yleisesikuntaupseereista hakeutuu seuran jäseniksi. Jäseninä on myös merkittävä osa puolustusvoimien korkeakoulutetusta siviilihenkilöstöstä sekä merkittävä määrä alan tutkimuksesta kiinnostuneita ja omalla alallaan ansioituneita tutkijoita. Seura on vakiinnuttanut suhteensa MPKK:n sekä puolustusvoimien puitteissa sotatieteellistä tutkimusta tekevien ja sitä tukevien toimijoiden kanssa. Jäsenistössä on lisääntyvässä määrin ulkomaalaisia henkilöjäseniä ja yhteistoiminta etenkin Naton instituutioiden ja Nato-maiden sotatieteellisten yhteisöjen kanssa on käynnistynyt ja jatkaa kasvuaan.
Vuosijulkaisu Tiede & Ase on säilyttänyt asemansa arvostettuna suomenkielisenä julkaisufoorumina tarjoten tietoa myös sotatieteitä lähellä olevalle tutkimukselle. MPKK:n kanssa yhteistyössä julkaistu Journal of Military Studies on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti tunnettuna ja arvostettuna englanninkielisenä tiedejulkaisuna, jonka referee-toiminta on asiantuntevaa ja tutkijoita tukevaa. Seura tarjoaa toimivan teknisen ja henkilösidonnaisen lähdeverkoston sotatieteitä käyttäville viranomaisille, yrityksille ja medialle sekä kansalaisille.
Yhdessä muiden sotatieteellisten seurojen kanssa seura muodostaa osan MPKK:n alumnitoiminnan tieteellistä yhteisöä Kadettikunnan huolehtiessa aatteellisesta sektorista ja Upseeriliiton työelämään liittyvästä osuudesta.
Sotatieteellisen seuran jäsenyydestä on tavoitetilassa kehittynyt laatusertifikaatti tieteenalan osaamisesta. Kokonaisuudessaan seura on lisännyt tunnettavuuttaan ja saamaansa arvostusta niin yleisesti tieteen tekijöiden kuin myös tutkimuksesta kiinnostuneen upseeriston keskuudessa.
Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi
Tavoitetilaan 2030 edetään järjestelmällisesti laittamalla tavoitteen edellyttämät asiat yksi kerrallaan kuntoon. Tätä varten hallitus laatii vuosisuunnitelmaansa toimenpideohjelman valitsemastaan parannuskohteesta ja sen vaatimista resursseista.
Seura pyrkii säilyttämään laajan jäsenkuntansa ja rekrytoi uusiksi jäseniksi niin yleisesikuntaupseereiksi kuin sotatieteiden tohtoreiksi, maistereiksi ja kandidaateiksi valmistuneita upseereita mutta myös alansa akateemisia harrastajia. Jäsenhankintaa kohdistetaan sotatieteiden tutkinnon suorittaneiden ohella myös puolustusvoimien siviilitutkijoihin ja keskeisten sidosryhmien jäsenistöön. Jäsenistön keskustelu- ja julkaisutoimintaa sekä keskinäistä verkottumista edistetään parantamalla verkkojulkaisemisen laatua, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Seuran viestintää aktivoidaan Kylkiraudan, Sotilasaikakauslehden, Ruotuväen sekä aselajilehtien kautta. Kylkiraudan ja Sotilasaikakauslehden sivuilla julkaistaan säännöllinen tietoisku- tai muu informaationurkka seuran asioita varten. Näissä julkaisuissa kirjoittamista suositellaan jäsenistölle.
Varainhankinnalla varmistetaan toiminnan riittävä taloudellinen perusta ja riippumattomuus. Pääasiallisina tulonlähteinä ovat sotatieteellistä tutkimusta tukevien tahojen myöntämä rahoitus, jäsenmaksut ja pääomatulot.
Seura panostaa Tiede & Ase -pääjulkaisunsa kehittämiseen tutkijoita ja lukijoita aiempaa kiinnostavammaksi tieteellisyyden siitä kärsimättä. Vuosikirjan sisältö säilyttää laatutasonsa niin julkaisukanavana kuin sotatieteellisten alojen ja tutkijoiden välisenä poikkitieteellisenä keskusteluareenana. Julkaistuista artikkeleista ja katsauksista maksetaan kirjoituspalkkio. Painetun vuosikirjan ohessa parannetaan sen julkaisemista verkkoversiona. Verkkosivustoa kehitetään palvelemaan aiempaa monipuolisemmin käyttäjätahoja.[4]
JMS on edelleen seuran jäsenten tärkeä englanninkielinen ja kansainvälisesti tunnettu referee-julkaisu. Jatkossakin MPKK kantaa vastuun JMS:n teknisestä julkaisemisesta verkossa ja siitä syntyvistä kustannuksista. Seura vastaa molempien julkaisujen toimittamisesta muun muassa valitsemalla ja palkkaamalla päätoimittajan sekä tarvittaessa ohjaamalla häntä.
Seuran neuvottelukunnan toimintaa kehitetään hallituksen syksyllä 2025 hyväksymän linjauksen pohjalta. Sen päätehtävänä säilyy neuvonanto seuran toimintaa koskien. Neuvottelukunnan aktivointi, uusi kokoonpano ja roolin selkiyttäminen auttavat seuran hallitusta tavoitetilan saavuttamisessa. Tavoitteena on parantaa sen edellytyksiä osallistua seuran toimintaan edellä mainittujen muutostekijöiden vaatimien kehitystoimien tunnistamisessa ja huomioimisessa.
Strategian jalkauttaminen
Strategia on seuran hallituksen työkalu, ja se julkaistaan syyskokoukselle marraskuussa 2025. Sen jälkeen sen toimeenpano etenee osana hallituksen laatimaa vuosisuunnitelmaa huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Marraskuussa 2025
Suomen Sotatieteellisen Seura ry:n hallitus
[1] Julkaisufoorumi (JUFO) ylläpitää ja kehittää tieteellisten julkaisukanavien tasoluokitusta.
[2] Vaahtolammi, Esko, Suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen painotuksia Tiede ja Ase -teossarjan valossa (2017).
[3] JMS alkoi ilmestyä referee-menettelyn (vertaisarvioinnin) kautta vuonna 2010.
[4] Esimerkkejä välitavoitteista: jäsenille tarkoitettu keskustelufoorumi ja mm. mahdollisuus kommentoida verkkoartikkelia. Artikkelit ovat luonteeltaan kriittisiä ja niissä on mahdollisuuksien mukaan medialle suunnattu alkutiivistelmä väitteineen.
